Esittelyssä Zarasimssiliini marssi valmiiksi täytetyn adoptointilomakkeen kera hoitolan adoptiotiloja kohti. Hoitaja oli hermostuneempi kuin tavallisesti, sillä häntä jännitti hoidokkien suhtautuminen uuteen tulokkaaseen. Eihän tämä ollut ensimmäinen kerta kun heille saapui uusi kissa, mutta aiemmin adoptoidut olivat olleet simssiliinin hoidokkien sukulaisia tai ystäviä, ja nyt tarkoituksena oli tuoda näytille kokonaan uusi kissanpentu, jota kukaan ei ollut tavannut vielä. simssiliini oli kuullut kauhutarinoita kissojen aggressiivisesta käyttäytymisestä tutustuttamisvaiheessa, mutta hän yritti karkottaa moiset ajatukset mielestään. Hänen kissansahan olivat hyväkäytöksisiä - ainakin suurimman osan ajasta - eikä Mouruposkessa muutenkaan synny mitään suuria kahakoita kissojen välille jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa. Joskus kissat voivat tietysti ärtsyillä uusia tulokkaita kohtaan ollessaan kateellisia tai kun he pelkäävät tulevansa korvatuksi, mutta siitä tuskin tulisi ongelmaa, sillä simssiliinin kisut eivät edes kilpaile hoitajansa huomiosta. "Kaikki tulee menemään varmasti hyvin, älä stressaa!" simssiliini tsemppasi itseään ja astui adoption tiloihin. Ihan ensiksi hän leimasi ja talletti lomakkeen mappiin, mistä löytyivät kaikki muutkin adoptoitujen kissojen tiedot. Tuntui kieltämättä hieman turhalta tehdä itselleen kuitattavaksi paperihommia, mutta ainakin arkisto olisi ajantasalla. Seuraava vaihe olikin hieman monimutkaisempi, sillä simssiliinin täytyisi löytää varaamansa kissanpentu satojen adoptiolaisten joukosta! Tyttö oli valinnut uuden hoidokin nimen perusteella (koska aakkosjärjestys), joten hän ei tiennyt kissasta muuta kuin nimen. Adoption sivuilla oli toki kuvat kaikista ja simssiliini tiesi etsivänsä vaaleanruskeaa kisua, mutta samannäköisiä kissanpentuja oli niin monta että heitä oli mahdotonta erottaa toisistaan. Seuraavat kaksikymmentä minuuttia kuluivat kutakuinkin seuraavanlaisten dialogien merkeissä:
"Hei, onko nimesi Zara?"
"Ehei, olen Lehto."
"Oletko Zara?"
"En, nimeni on Timppu."
"Sattuisiko nimesi olemaan Zara?"
"Nope, minä olen Mortti."
"Sinun on pakko olla Zara!"
"Ei, olen edelleen Lehto."
"Ai anteeksi, kysyinkö jo sinulta!"
Jos tästä on haettava jotakin hyvää, niin ainakin simssiliini tulee jatkossa loistamaan foorumin turkinväripelissä laajalla tietämykselläni kymppivärityksellisiä kissoja kohtaan. Se sattuu kuitenkin olemaan niin spesifiä tietoa, ettei sillä taida päästä kehuskelemaan ihan joka päivä. Samassa hän tunsi kevyen pukkauksen kantapäässään, ja käännyttyään ympäri simssiliini huomasi Lehdon juosseen epähuomiossa häntä päin kesken leikkiensä. Pentu ravisti iskun saanutta päätään hoiperrellessaan takaisin tassuilleen. "Hupsistakeikkaa, ethän loukkaantunut Lehto?" simssiliini kysyi huolestuneena. "En ole Lehto vaan Zazu", kissanpentu korjasi, jolloin silmäni laajenivat innostuksesta. "Zazu, siis Zara? VIHDOINKIN! simssiliini hurrasi niin suureen ääneen, että Zara säikähti ja pujahti lipaston alle piiloon. "Ei ei ei älä katoa juuri kun löysin sinut!" simssiliini huudahti hädissään ja yritti kurotella kädellään ahtaan lipaston alaosaa, mutta hän ei yltänyt Zaraan, joka oli ryöminyt aivan kiinni seinään ja vapisi peloissaan. simssiliini tajusi mokanneensa, säikytettyään Zaran tämä ei taatusti tulisi luottamaan häneen. Olipa lupaava alku yhteiselle taipaleelle... Vielä ei olisi kuitenkaan liian myöhäistä muuttaa toimintaa, joten simssiliini lakkasi hapuilemasta tungettelevasti kädellään lipaston alaosaa ja alkoi sen sijaan jutella rauhallisemmalla äänensävyllä. "Anteeksi, ei ollut tarkoitus pelästyttää. Olin vain innoissani löytäessäni sinut, sillä olin ehtinyt etsiskellä sinua jo hyvän tovin. Aion nimittäin adoptoida sinut", simssiliini selitti. Ei mennyt aikaakaan kun nuo maagiset sanat kuullessaan Zara pinkaisi pois lipaston alta ja alkoi hyppiä simssiliinin ympärillä. "Ihan tosi??! Olen odottanut uutta hoitajaa... no, siitä asti kuin jouduin adoptioon, eli aika kauan", Zara selitti. simssiliini hymyili haikeasti pennun kommentille, sillä oli aivan totta ettei kissanpentuja adoptoida tarpeeksi usein. "Mukavaa että olet innoissasi! Tulehan niin esittelen sinut muille hoidokeilleni", simssiliini kehotti. Hän laski kämmenensä lattialle, jotta pentu voisi kiivetä matkan ajaksi hänen syliinsä. "Ai onko sinulla muitakin hoidokkeja?" Zara tiedusteli asetuttuaan mukavasti simssiliinin käsivarsille. "Voi kuule, meitä on aikamoinen klaani! Mutta älä huoli, tulet taatusti sopeutumaan joukkoomme", simssiliini vakuutteli.
simssiliini painoi huoneensa ovenkahvaa alas kyynärpäällä ja liu'utti ovea auki sen verran että kykeni pujahtamaan sisään. "Tulkaahan tervehtimään uutta kämppistänne!" simssiliini päätti mennä suoraan asiaan ja laski Zaran lattialle, jotta muiden olisi helpompi tehdä tuttavuutta. Kissojen kiinnostus heräsi välittömästi, ja kaikki kerääntyivät uteliaina paikalle. simssiliini kyykistyi ympärilleen katselevan kissanpennun viereen ja kehotti tätä esittäytymään muille. "Moi! Olen Zara, tuttavallisemmin Zazu", kissanpentu kertoi reippaasti nimensä. Xiwawa ja Wiipeli tunkivat eturiviin ensimmäisinä, sillä näiden oli aina pakko työntää nokkansa malttamattomana joka paikkaan heti eikä kohta. "Kivaa! Olenkin jo kauan kinunnut simssiliiniä adoptoimaan meille uutta leikkiseuraa", Xiwawa hihkaisi. "Me ollaan Wiipeli ja Xiwawa. Käykö Zazu jos kutsutaan sinua Zaziksi? Meidänkin nimi lyhennetään välillä kolmeen kirjaimeen, niin voitaisi olla Zaz, Xiw ja Wii", Wiipeli ehdotti. "Sopii minulle", Zara vastasi hymyillen leveästi. "Rakkaalla lapsella on monta nimeä", simssiliini naurahti kissojen lempinimikeskustelulle. Hän aikoisi itse kutsua uutta hoidikkaan ensisijaisesti Zaraksi, koska nimi oli jo sinällään simppeli ja lyhyt (+muistutti Tomb Raider -peleistä tuttua Laraa). "Väistäkää että muutkin näkee", pieni Ystis maukaisi ja työnsi pinkin päänsä Xiwawan jalkojen välistä. Zaran silmät laajenivat ihastuksesta tämän tuijottassa eteensä ryöminyttä pinkkiä kissaa. "Waaau, turkkisi on ihanan pinkki! Minä pidän pinkeistä asioista", Zara julisti eikä irrottanut katsettaan Ystiksestä edes räpäyttääkseen silmiään. "Heh, sitten me taidamme tulla automaattisesti hyvin toimeen. Nimeni on Ystis", Ystis esittäytyi. Zaran katse lepäsi Ystiksessä vielä silloinkin kun Ruu asteli uuden tulokkaan eteen, ja Ruu joutui huitomaan tassuaan Zaran naaman edessä saadakseen hänen huomionsa. "Hei, olen Ruu. Onneksi olkoon uudesta hoitajasta! simssiliini adoptoi aikoinaan minutkin", Ruu selitti. Pikimusta kissa tiesi täsmälleen miltä Zarasta tuntui: tämä oli onnellisempi kuin pitkään aikaan saatuaan uuden hoitajan. Samaan aikaan takaraivossa jyskytti hylätyksi tulemisen pelko aiemman menetyksen myötä, mutta vähitellen kissa oppisi heräämään uuteen päivään luottavaisin mielin ja tuntisi olonsa kotoisaksi. Seuraavaksi oli Tulpen ja Quzin vuoro esittäytyä, ja Tulpe säntäsikin reippaasti Zaran luokse ja kaappasi tämän suureen tervetulijaishalaukseen. Quz jätti sen sijaan enemmän hajurakoa ja silmäili uutta tulokasta etäämmältä hivenen ylimielinen ilme kasvoillaan. Pentu tunsi itsensä pieneksi vanhemman kissaherran arvostelevan katseen alla ja painoi nöyrästi päänsä alas. "Ah, kerrankin joku ymmärtää osoittaa kunnioitusta kumartamalla minulle", Quz myhäili arvokkaana. "Älä viitsi isä, vaikka oletkin Mouruposken bändin keulakuva se ei tee sinusta mitään kaikkivaltiasta kuningasta", Tulpe tuhahti. "Sanoitko bändi? Minäkin pidän musiikista ja haluaisin esiintyä konsertissa", Zara paljasti elämäntavoitteensa. "Ihan tosi, minulla on sama toive! Ollaan samiksii", Tulpe hihkaisi ja löi ylävitosen Zaran kanssa. "Noh, kaipa bändiimme mahtuu vielä jäseniä", Quz myöntyi, jolloin Zaran ilme kirkastui. "Kunhan osaat soittaa jotakin", Quz lisäsi vielä ehtoja. Lopuksi liilat kaksoset astuivat esiin, ja Vesa hoiti tuttuun tapaan puhumisen myös veljensä puolesta. "Olen Vesa ja tässä on veljeni Untuva. Hän ei omaa puhetaitoa, mutta hänen kanssaan voi silti kommunikoida mainiosti erilaisten eleiden tai vaikkapa viestilappujen välityksellä", Vesa selitti. Zara siirsi katseensa Untuvaan, ja tämä viittoi jotakin tassuillaan. "Hän sanoo 'tervetuloa'", Vesa tulkkasi nähtyään Zaran hämmentyneen ilmeen. "Aa! Hauska tavata teidät molemmat", Zara vastasi. simssiliini seurasi hymyillen kissojen tutustumiskeskustelua. Uusi pentu vaikutti selvästi sopeutuvan heti joukkoon!
Uusi hoidokki tarkoitti tietenkin automaattisesti uusien tavarahankintojen tekemistä. simssiliini oli kyllä yrittänyt tarjota edesmenneen Stiinan jäämistöstä ylijääneitä petitarvikkeita Zaran käyttöön, mutta pentu oli inttänyt haluavansa mieluummin tyynyt ja makuualustan lempivärissään pinkissä. Eihän simssiliini voinut sanoa pikkuiselle "ei", ja ehkä hän uskoi Zaraa miellyttämällä pennun kiintyvän helpommin uuteen hoitajaansa. "Eiköhän lähdetä koko porukalla käväisemään Marketissa! Siitä on ikuisuus kun olemme tehneet jotain yhdessä", simssiliini huomautti, sillä usein vain osa kissoista otti osaa tapahtumiin tai porukka hajaantui useampiin pienempiin ryhmiin tekemään eri asioita. Idea kesäisestä shoppailupäivästä sai kannatusta kun simssiliini oli luvannut ostaa kaikille kissoille jotain kivaa, ja kissat pomppivat jo malttamattomina ovella simssiliinin heittäessä huoneensa avaimen, puhelimen ja rahapussin laukkuun. Käytävässä heitä vastaan tuli Noora suuren kissalaumansa kanssa, ja pirteä tyttö selitti heidän käyneen aamulenkillä ja sen jälkeen he olivat siivonneet huoneensa lattiasta kattoon. simssiliini tunsi itsensä saamattomaksi laiskimukseksi Nooran reippailuun verratessa, hän itse kun ei ollut ehtinyt tekemään muuta kuin noutamaan Zaran adoptiosta. Kissat vaihtoivat nopeasti kuulumisia kavereidensa kanssa; Tulpe tervehti serkkujaan Mustikkaa ja Vattua, Quz viihdytti Aamua ja Moccaa, Ruu kiusoitteli leikkisästi veljeään Ricoa ja Vesa yritti saada kontaktia Cindyyn, joka ei kuitenkaan huomioinut pojan vilkutuksia keskittyessään juttelemaan Wiipelin kanssa. Xiwawa vaihtoi tavanomaista pidemmän katsekontaktin Rubyn kanssa. Kaksikolla oli ollut tapana nähdä toisiaan salaa öisin (katso Nooran tarina Muutosten tuulia), ja ikään kuin sanomattomasta sopimuksesta he eivät halunneet tässä kaikkien nähden osoittaa tuntevansa paremmin kuin muut luulivat. Xiwa ei voinut olla muistelematta sitä yötä jona he olivat sattumalta kohdanneet: Hän oli ollut ullakolla tekemässä äidiltään saamilla kuukivillä energialatausta, sillä se piti tehdä täydenkuun loisteessa ja ullakolla oleva kattoikkuna tarjosi tähän täydelliset olosuhteet. Xiwawa oli juuri saanut aseteltua kuukivet kauniisti kun yhtäkkiä joku oli loikannut pimeydestä hänen kimppuunsa. Kivet levisivät pitkin ullakkoa kahden kissan piehtaroidessa lattialla, mutta yhtäkkiä Xiwawa ei ollutkaan niin kiinnostunut koko energiarituaalin suorittamisesta, vaan hän oli halunnut kuumeisesti selvittää yllätyshyökkäyksen tehneen kissan henkilöllisyyden. Tuntui uskomattomalta että siitä illasta oli tultu nyt eteenpäin ja öisten tapaamisten myötä Rubysta oli tullut Xiwawalle läheinen ystävä. Siitä huolimatta poika ei kyennyt nyt avaamaan suutaan, ehkä lähestymisestä teki vaikeampaa se, että kaikki oli yhtäkkiä niin erilaista päiväsaikaan. Katsekontakti näiden kahden välillä katkesi Rubyn veljen Bumblen kiskaistessa molemmat siskonsa mukaansa tapaamaan Zaraa. Nella tuumi että hänen pentunsa voisivat tulla joskus leikkimään Zaran kanssa kun he olivat kerran samaa ikäluokkaa. Zaralla ei tietenkään ollut mitään tätä suunnitelmaa vastaan, hän oli nimittäin ehtinyt jo ihastua Vivianin vaaleanpunaiseen turkkiin! "Eiköhän mekin tehdä päivän liikuntasuoritus ja hölkätä koko matka Markettiin", simssiliini yritti innostaa kissojaan reippailuun. "Ei tule kuuloonkaan tällaisessa helteessä", "Niin, turkki vastaa sinun talvitakkiasi", Tulpe ja Ruu protestoivat ensimmäisinä, eikä idea saanut juuri kannatusta muiltakaan. "Hyvä on, mutta kävellään edes ripeästi", simssiliini myöntyi kissojen tahtoon.
Marketissa simssiliini nosti Zaran olkapäilleen, mutta muut kissat saivat vaellella kaupassa vapaasti. Suurin osa kissoista suuntasi leluosastolle, ja hetkessä Quz rämpytti sulosointuja löytämällään lelukitaralla samalla kun Ystis väänteli taipuisaa vetkumatoa tassuissaan. Saalistuksesta kiinnostunut Ruu ihasteli leluhiiriä ja Xiwawakin liittyi hänen seuraansa, ja kaksikko nosti juoksevia ja hyppiviä leluhiiriä lattialle testatakseen niiden toimivuutta. Wiipeli oli puolestaan löytänyt värikkään rantapallon, ja Tulpe harkitsi leijan ostamista. Liilat kaksoset suuntasivat sen sijaan kirjoja ja kirjoitusvälineitä sisältävälle osastolle. Untuva päätti ostaa itselleen uuden vihkon, ja Vesa selasi erilaisia kirjoja. Kirjan sivuilla oleva teksi hyppi oudosti silmissä, mistä Vesa päätteli tarvitsevansa lukulasit. simssiliini päätti vierailla alkajaisiksi hedelmä- ja vihannesosastolla, sillä hän muisti yhtä Tomeliuksen ohjeet vitamiinipitoisesta ruuasta. Zara auttoi punnitsemalla ostokset ja liimaamalla hintatarrat simssiliinin valitsemiin tuotteisiin. simssiliini lykki ostoskärryjä kaupan käytäviä pitkin ja kehotti pentua hihkaisemaan aina kun vastaan tuli jotakin ostamisen arvoista. Mukaan tuli odotetustikin paljon kaikkea pinkkiä. Kärry täyttyi myös kaiken aikaa simssiliinin muiden kissojen kantaessa siihen tavaraa. Seuraavaksi kärry kääntyi pehmuste-osastolle, ja Zara osoitti innoissaan hienoa unikoria. "Etkö ottaisi mieluummin tuota toista unikoppaa, kun se olisi alennuksessa", simssiliini yritti suostutella Zaraa valitsemaan edullisemman vaihtoehdon. "Ei se käy! Haluan unikorin, koska siinä on hieno pinkki raita", Zara intti vastaan. Lopulta simssiliinin ei auttanut muu kuin antaa periksi, vaikka hän olikin sitä mieltä että kisu hienosteli ihan turhan takia. Eihän hän edes yöllä nukkuessaan näkisi moista yksityiskohtaa. Hikipisara valui simssiliinin otsaa pitkin tämän yrittäessä tunkea suurehkoa unikoria jo valmiiksi täyteen ostoskärryyn. "Kamalan kuuma, nyt maistuisi jäätelö", simssiliini lausahti. Herkun mainitseminen toimi kuin jonkinlaisena taikasanana, sillä sen ilmoille päästämisen seurauksena kaikki kissat kerääntyivät automaattisesti paikalle huuliaan lipoen. Ensin Xiwawa alkoi kinuta "Ostetaan jäätelöä, ostetaan jäätelöä!" ja kissa toisensa jälkeen liittyi hokemaan samaa kuorossa. simssiliini vilkuili hermostuneena ympärilleen ja näki miten lähistöllä olevat asiakkaat ja kaupan henkilökunta tuijottivat käynnissä olevaa mellakkaa paheksuen, ja simssiliini pelkäsi saavansa porttikiellon Markettiin jos ei saisi pian kissojaan aisoihin. "Rauhoittukaahan! Hyss, hiljaa nyt", simssiliini vaimensi kissansa saadakseen puheenvuoron. "Jäätelö kuuluu toki olennaisesti kesään, mutta Marketin jäätelötarjonta on kamalan suppea ja kuukausia ellei jopa vuosia kylmäaltaassa lojuneet jäätelöt ovat vain sitkeitä", simssiliini ilmoitti ja toivoi välttävänsä jäätelöostoket, mutta tietenkään hän ei päässyt näin helposti pälkähästä. "Jos pitää ostaa jäätelöä suosittelen Uimahallin Jäätelöbaaria. Siellä on läjäpäin herkullisia jäätelöannoksia", Quz kertoi niin että kuola alkoi valua pentujen suusta. "Oi minä rakastan uimista! Mennään uimahalliin", Zara hihkaisi innoissaan. "Hetkonen, en ole vielä luvannut mitään... mutta toisaalta... Jos se on kerran Zaralle mieluista voisimme hänen saapumisensa kunniaksi käväistä pulikoimassa", simssiliini myöntyi lopulta.
"Se tekisi 45 penniä", uimahallin pääsymaksuja velottava nainen julisti simssiliinin tiedottaessa uimareita olevan yhdeksän kappaletta. "Näin ison kissamäärän kanssa kaupungilla kiertely käy kalliiksi!" simssiliini hymähti laskiessaan pennit tiskille. Uimahallin työntekijä laski pennit ja ojensi sitten simssiliinille pukukopin avaimen ja viittoi heitä siirtymään pukuhuoneiden suuntaan. "Quz saa luvan katsoa Ystiksen perään ja Vesa pitää huolen siitä että Untuva käy suihkussa, okei?" simssiliini ohjeisti poikia porukan jakautuessa kahtia pukuhuoneiden kohdalla. Untuva vilkaisi huolestuneena etäämmällä olevia altaita ja värisi jo valmiiksi vaikka vielä ei oltu edes kastauduttu. Vesa tarttui veljeään tassusta ja vetäisi tämän mukaansa. Quz nosti Ystiksen kainaloonsa ja tarttui toisella tassullaan Xiwawaa hännästä. "Hei, minä olen jo tarpeeksi vanha ja osaan käydä suihkussa itse", Xiwa kivahti. "Tiedän, tämä onkin toimenpide sen varalle ettet lähtisi säntäilemään ympäriinsä, uimahallissa ei nimittäin saa juosta", Quz ohjeisti Xiwan kulkiessa tassut puuskassa isänsä perässä. Quz rykäisi kuuluvasti tyhjässä suihkuhuoneessa, jolloin kaikki kääntyivät katsomaan häntä. "Näin meidän miesten kesken haluaisin udella, onko teistä kukaan suunnitellut jatkavansa Maukulaisten musikaalista sukua?" Quz tiedusteli. "Minä seuraan mieluummin äitini jalanjälkiä maagikkouralla", Xiwawa tiedotti ensimmäisenä, ja Vesakin huomautti ettei musiikki ollut liilojen kissojen juttu. "Entäpä sinä? On hyvä miettiä tulevaisuuttaan jo pienestä pitäen. Minä tiesin heti syntyessäni että esiintyminen on kutsumukseni," Quz julisti ja kääntyi Ystiksen puoleen samalla kun avasi suihkun hanan. "Mummm!" Ystis sai vettä suuhun yrittäessään alkaa puhumaan, ja Quz sammutti nopeasti suihkun ja auttoi pentua yskimään väärään kurkkuun lentäneet vedet taputtamalla tämän selkää. Quz silmäili muita paikalla olevia kollikissoja "tästä ei sitten kerrota Tulpelle tai simssiliinille" -ilmeellä, ja nämä jatkoivat omaa suihkutteluaam kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ystiksen yskäkohtauksen hellittäessä Quz avasi hanan uudelleen ja varmisti tällä kertaa ettei suihkun suutin osoittanut suoraan pennun kasvoihin. "Tuskin musiikkiura sopii minulle. Minua kiinnostavat enemmän sijoittaminen ja talousasiat", Ystis paljasti, jolloin Xiwawan leuka loksahti auki. "Olet nuorempi kuin minä ja kuulostat noina puheinasi joltain pohattapapparaiselta, joka tietää kaiken talouskursseista", Xiwawa päivitteli. "Mutta raha-asiat ovat tärkeitä! Mietittekö koskaan, mistä simssiliini aina hankkii meille pennejä? Talletuksen tekeminen pankkiin olisi oivallinen konsti rikastua", Ystis valisti Xiwaa. "Mikä pakkomielle sinulla on värvätä lisää joukkoja bändiisi? Juurihan Tulpe ja Zara julistivat innoissaan haaveilevansa konsertista", Vesa huomautti. "Ei noista tytöistä koskaan tiedä..." Quz lausahti hivenen halveksuvaan sävyyn.
Tytöistä puheenollen... Toisessa pukuhuoneessa Tulpe ja Ruu auttoivat simssiliiniä työntämään täyteenahdetun pukukoppilokeron ovea kiinni. "Olisi pitänyt kuskata nämä ostokset ensin hoitolalle", simssiliini tuhahti työntäessään ovea kaikin voimin. "Tai sitten pyytää kolmea lokeroa meidän käyttöön", Tulpe järkeili. "Älkää käyttäkö voimavarojanne turhanpäiväiseen jorinaan vaan keskittykää tehtäväämme", Ruu komensi. simssiliini otti hieman vauhtia ja heittäytyi lokerikkoa vasten, jolloin ovi loksahti viimeinkin kiinni. "Jes, tiimivoimaa!" Tulpe hihkaisi ylpeänä ja löi ylävitoset Ruun kanssa. "Paitsi että... lompakkoni unohtui kaapin sisäpuolelle, ja mehän tulimme tänne varta vasten ostamaan jäätelöä", simssiliini tajusi mokan, joten hänen ei auttanut muu kuin avata kaappi uudelleen. Väkisin sisään ahdetut tavarat suorastaan pursusivat ulos ja simssiliini hautautui ostoskasan alle. Ruu ja Tulpe katsahtivat toisiinsa ja pinkaisivat sanattoman sopimuksensa johdosta pois paikalta. simssiliini saisi jäädä yksin säätämään lokerikko-ongelman kanssa. Suihkutiloihin saapuessaan kaksikko huomasi Wiipelin ja Zaran. Wii oli ottanut ohjat pienemmän pennun suihkuttamisesta. Isosisko oli aina ollut Wiipelille tärkeä esikuva, ja Tulpen saatua pentuja Wii oli katsonut esimerkkiä siskon käyttämistä hoitomenetelmistä, joten Zaran avustaminen kävi ihan luonnostaan. Pestessään Zaran turkkia Wiipelin mielessä kävi nopeasti ajatus siitä, miten ihanaa olisi kasvattaa omia pentuja. Pitää huolta suuresta pentukatraasta, opettaa kaikki elämän kannalta oleelliset taidot ja seurata jälkeläisten kasvua. Hän pudisteli kuitenkin nopeasti ajatuksen syrjään, sillä hän oli aivan liian nuori äidiksi, eikä sopivaa kumppaniakaan ollut tiedossa. "Onpa outoa nähdä sinut noin... äidillisenä. Tai siis, yleensä sekoilet sisarustesi tai sen hullun apinan kanssa, joten en osannut odottaa että käyttäytyisit noin asianmukaisesti", Tulpe lausahti. "Ympärillä olevat kissat vaikuttavat paljon ja hullu seura tekee kai kaltaisekseen", Wiipeli pohdiskeli, ja kaikki naurahtivat hänen analyysilleen.
Kesäisin uimahallissa oli sisällä olevien altaiden lisäksi myös ranta-alue, ja koska simssiliinin kissat eivät olleet aikaisemmin käyneet siellä kaikki säntäsivät tutkimaan tätä uutta ympäristöä. Wiipeli ja Xiwawa riensivä saman tien värikkäitä vesiliukumäkiä kohti, kaksikko päätti kisata siitä kumpi olisi ekana alhaalla. Xiwa asettui sinisen mäen huipulle ja Wii kävi hänen viereensä keltaiseen mäkeen ja molemmat heittäytyivät pienen vauhdin saattelemana matkaan. Liukumäen loiva alamäki kutkutteli hauskasti vatsanpohjassa ja ympärillä olevat maisemat vilisivät silmissä. Luisu päättyi tietenkin näyttävään molskahdukseen. Tulpen olisi tehnyt mieli liittyä pentujen seuraan mukaan hauskanpitoon, mutta tietenkin hänen oli hoidettava äidilliset velvollisuutensa, joten Tulpe jäi Ystiksen ja Zaran kanssa pulikoimaan rantaveteen. Myös Untuva pysytteli mieluummin rannan läheisyydessä ja katseli miten pennut roiskivat leikkisästi vettä toistensa päälle. Vesa oli puolestaan lähtenyt tutkimaan liukumäkien takana olevia kallioita ja vesiputouksia, ties vaikka hän löytäisi jonkin jännän luolaston Odessan kissojen tapaan! Siitä saisi täydellisen päämajan tiedetrion kokeiluja varten. Vesa muisti Tintti-sarjakuvissa vesiputouksen takaa löytyneen salaisen käytävän, ja testatakseen oliko vesiputouksen takana pelkkä kiviseinä vai ontto onkalo hän heitti kiviä vesiputoukseen. Jos kivi pompahti takaisin kertoi se siitä ettei putouksen takana ollut mitään, mutta jos kivi läpäisisi vesivanan hän voisi kokeilla putoukseen astumista ilman vaaraa että törmäisi johonkin ja menisi nurin. Parin ensimmäisen vesiputouksen kohdalla ei tärpännyt, mutta ilmeisesti kolmas kerta toden sanoo, sillä hänen heittämänsä kivi ei palannut enää takaisin. Vesa veti jännittyneenä henkeä astuessaan vesiputouksen läpi ja siristeli silmiään hämärässä kallion kolosessa kunnes hänen hämäränäkönsä aktivoitui. Vesa lähti kulkemaan käytävää pitkin, ja hänen yllätyksekseen käytävän päässä näytti loistavan valoa. Vesa kurkkasi uteliaana seinän taakse ja hämmästyi kohdatessaan Caran. Oranssi tyttökissa lujui pinkillä tyynyllä ja suki kaikessa rauhassa turkkiaan kynttilän valossa. Juuri samalla hetkellä Cara kuuli Vesan askeleet, ja molemmat kissat kiljaisivat yllättävän kohtaamisen myötä. "Mi-mitä sinä täällä teet?" kumpikin kajautti ilmoille saman kysymyksen. Tilanteen koomisuus syrjäytti pelon ja kaksikko räjähti nauruun tajutessaan säikyttäneensä toisensa. "Ei mutta oikeasti, miksi olet täällä?" Vesa toisti kysymyksen naurukohtauksen laantuessa. "Pidän niin paljon uimahallista että päätin muuttaa tänne! Uimahallin työntekijät eivät ole tajunneet mitään, ja on mahtavaa kun saan sulkemisajan jälkeen koko uimahallin itselleni", Cara julisti. "Vau, kuulostaa siistiltä. Sinun täytyisi järjestää joskus salaiset bileet uimahallissa keskellä yötä", Vesa virnisti. "Ei hassumpi idea. Pääset kutsuvieraiden listalle sillä ehdolla että lupaat olla kertomatta tästä salamajastani kenellekään", Cara lausui, ja Vesa lupasi pitää suunsa supussa.
Quz pulikoi tovin vedessä, mutta uiminen kävi nopeasti tämän vanhuskissan voimille liian raskaaksi ja hän löysi mukavamman paikan rantatuolilta. Aurinko lämmitti mukavasti poskipäitä ja Quz ummisti silmänsä vaipuakseen päivätorkuille, mutta Ruun ääni kutsui hänet takaisin unen ja valvetilan rajamailta. "Alkoiko pappaa unettaa? Sinä todella eläydyt ukin rooliin", Ruu virnisti vetäessään selkäuintia keskusteluetäisyyden päässä rantaviivasta. "Muista että olet mummeli itsekin", Quz murahti takaisin hivenen närkästyneenä. "Mutta en näytä vielä yhtään ikälopulta", Ruu huomautti, ja tottahan se oli: Ruu oli edelleen siro, nuorekas ja elinvoimainen kissaneiti. Kollin silmät liimautuivat tytön tummaan turkkiin tämän noustessa vedestä ja tassutellessa lantiota keinutellen Quzin luokse. Ruu kävi istumaan Quzin tuolin käsinojalle ja hetken aikaa kumpanenkin tuijotti vaitonaisena horisonttia. Quz palasi ajatuksissaan siihen hetkeen, kun he olivat olleet pentuina uimahallissa ja istuneet rakastuneina sylikkäin altaan reunalla. Kaikki tuo tuntui nyt niin kaukaiselta, ja vaikka Quz olikin onnellinen uudessa parisuhteessa hän ei tulisi unohtamaan sitä miten Ruu oli pistänyt hänen päänsä pyörälle. "Voi sitä nuorta lempeä!" Quz nostalgisoi ensirakkauttaan vahingossa ääneen, jolloin Ruu horjahti ja oli tipahtaa kapealta käsinojalta. "Vieläkö sinä sitä mietit, ihan vanha juttu", Ruu tuhahti tassut puuskassa. Quz tunsi pistoksen rinnassaan, sillä Ruu ei hänen takiaan ollut halunnut mennä eteenpäin. Ruu tietenkin väitti viihtyvänsä sinkkuna, mutta Quz uskoi tytön oikeasti suojelevan itseään, sillä ero oli ollut dramaattinen ja nyt Ruu ei uskaltanut avata sydäntään uudelleen. Tai ehkä Ruu pelkäsi miten hänen läheisensä suhtautuisivat, sillä Tulpe ei reaktioineen ollut aina kesyimmästä päästä. Ruu säpsähti uudelleen Quzin laskiessa tassunsa tämän olkapäälle. "Tiedäthän että sinulla on oikeus uuteen onneen? Minäkin olen mennyt eteenpäin, ja Tulpekin sopeutuisi taatusti asiaan", Quz huomautti. "Älä sinä minusta huolehdi. Miettisit ennemmin kolmostesi kumppanijuttuja", Ruu tokaisi, jolloin oli Quzin vuoro vaivaantua. "M-mitä sinä puhut moisia, Wii, Win ja Xiw ovat vasta pentuja eikä heidän mielessään pyöri vielä tuollaiset jutut", Quz väitti. "Näinköhän on? Miksiköhän Wiipelin kasvoilla on aina kestohymy kun hän on ollut leikkimässä sen muuan Tobyn kanssa? Entäs tiesitkö että Xiwawa livahtaa usein öisin jonnekin, taatusti jotain tyttöä tapaamaan", Ruu juorusi. "Niinkö? Mutta en ole huomannut mitään..." Quz lausahti silmät pyöreinä. "Älä sure, voin toimia vakoojana ja avitan sinua katsomalla hieman pentujesi perään silloin kun olet päiväunilla", Ruu virnisti. "Nyt jompi kumpi teistä saa hoitaa isovanhemman virkaa ja vahtia Ystistä! Minunkin on välillä päästävä laskemaan vesiliukumäkeä", Tulpe perusteli kantansa. "Hyvä on, minä ryhdyn pentuvahdiksi niin Tulpe pääsee hurvittelemaan ja Quz voi ottaa nokoset", Ruu lausahti ja esitti pyyhkivänsä kuvitteellista hikeä otsaltaan. Tietenkin hän vain pilaili, oikeasti Ruu kaitsi mielellään pikkuisia, ja sitä paitsi sen jälkeen kun hän oli toiminut yksin suuren kissanpentulauman vahtina Tulpen järkkäämissä pentujuhlissa kahden pennun silmällä pitäminen ei ollut taakka eikä mikään.
Zara ja Ystis pulikoivat vedessä, ja vaikka nämä yrittivät uida syvemmälle aallot toivat heidät aina automaattisesti takaisin rantahiekalle. "Harvoin näkee moisia vesipetoja", Ruu virnisti seuratessaan pentujen pulikointia. "Uiminen on parasta mitä tiedän! Kivaa kun on kesä ja voi käydä uimassa", Zara julisti. "Minä alan saada jo tarpeekseni, tämä on jo kesän toinen uimareissu", Ystis tiedotti kömpiessään rantahiekalle ja yritti saada vettä valuvan turkkinsa kuivemmaksi ravistelemalla itseään niin että tämän tasapaino petti ja pentu pyllähti maahan. Vaikka Zara oli vain muutama sekunti sitten julistanut pitävänsä uimisesta seurasi hän uutta kaveriaan kuivalle maalle, sillä hän ei voinut pitää silmiään irti Ystiksen pinkistä turkista. "Missä se simssiliini viipyy, nyt tarvitsisin jo sitä jäätelöä!" Ystis voihkaisi ja heittäytyi selälleen rantahiekalle. Kuin tilauksesta simssiliini saapui juoksujalkaa paikalle. "Kuulin Ystiksen hätähuudon! Mennään vaan jäätelölle", simssiliini julisti, ja kaikki kerääntyivät jäätelöbaarin tilaustiskin ympärille. Hoitajan lellikki sai valita ensimmäisenä, ja Ystis otti tietenkin yhden kalleimmista jätskiannoksista. Suuri lasikulho oli täytetty kukkuroilleen vadelmajäätelöllä, ja annosta koristivat hauskat siivet. Zara teki valintansa tietenkin jäätelön värin perusteella ja otti mansikkajäätelötötterön. Wii ja Xiwa pyysivät minttua ja toffeeta, ja sisarukset keksivät jakaa annokset keskenään, jolloin kumpikin sai maistaa eri makuja. Wiipeli ei tosin syönyt muutamaa maistiaisnuolaisua enempää, mutta Xiwawalle tuutit kyllä maistuivat. Vesa varasi itselleen suklaajäätelön ja kysäisi sitten veljeltään mitä tämä halusi, ja Untuva osoitti vaniljapehmistä. Tulpe ja Ruu valitsivat värikkäät mehujäät, ja kärsivällisesti vuoroaan odottanut Quz sai lopuksi haluamansa banaaniappelsiiniannoksen. Kissojen lipoessa jäätelöitään simssiliini tiedusteli, oliko hänen hoidokeillaan ollut hauskaa, sillä hän oli ollut koko ajan pukkarissa säätämässä lokerikkonsa kanssa ja missannut kaikki rannalla sattuneet kommellukset. Kisut kertoivat innoissaan mitä olivat tehneet ja simssiliini oli iloinen kuullessaan että kaikki olivat viihtyneet.
Kun kaikkien vatsat pullottivat jäätelön syömisen jäljiltä väki alkoi vaikuttaa uniselta, joten simssiliini päätti että olisi aika lähteä kotiin hoitolarakennusta kohti. Väsyneet kissat eivät jaksaneet kävellä eikä simssiliinilläkään ollut motivaatiota raahata ostoksia käsissään, joten he päättivät palata hoitolaan bussilla. Se siitä reippaasta lähdöstä, kaikki energisyys oli tämän touhukkaan päivän kuluessa haihtunut. Kissat valitsivat mieleisensä istumapaikat bussin penkeiltä sillä aikaa kun simssiliini sääti bussikorttinsa kanssa yrittäessään saada sen toimimaan kortinlukijassa. Kuljettaja töllötti kyllästyneenä simssiliinin korttisekoilua ja nappasi lopulta läpyskän tytön kädestä ja käänsi sen ympäri, jolloin kortti viimein piippasi hyväksymisen merkiksi. Säädöstään nolostunut simssiliini hymyili kuskille kiitollisena ja toivoi ettei linja-auto jäisi hänen hidastelunsa vuoksi jälkeen aikataulustaan. simssiliini kävi istumaan ikkunapaikalle ja sulloi kaikki ostoskassit viereiselle penkille. Pienimmät pennut Zara ja Ystis olivat hoitajan sylissä, ja Zara oli ehtinyt nukahtaa simssiliinin syliin, mutta Ystis katseli maisemia ikkunasta. Pentu painoi sekä pinkit polkuanturansa että nenänsä vasten ikkunaa, ja lasi höyrystyi aina kun Ystis näki jotakin kiinnostavaa ja hönki lasiin ihmestyksissään. "Mikä paikka tuo on?" Ystis kysyi heidän ajaessa ohi ylvään rakennuksen, jonka katolla komeili valtava kullattu penninkuvake. "Se on pankki Kissanviikset. Siellä voi käydä tekemässä talletuksen tai ottaa lainaa", simssiliini selosti pankin idean pääpiirteittäin. "Kuulostaa siistiltä! Voidaanko käydä joku päivä siellä?" Ystis kysäisi silmät innostuksesta loistaen. simssiliini loi kummeksuvan katsauksen kissaansa ja luuli tämän pilailevan, sillä pienet pennut kokivat harvemmin pankkiasiointia kovin kiinnostavana tekemisenä. "No jos välttämättä haluat", simssiliini hymähti ja tuumaili, että voisi olla hauska kierrellä hoidokkien valitsemissa ympäristökohteissa, jolloin jokainen kisu saisi vuorollaan päättää heille tekemistä. Tänään he olivat käyneet Zaran suosikkipaikassa, ja seuraavaksi olisi Ystiksen vuoro suunnitella päivän ohjelma.
Quzin mielipide päivästä:
"Olen hieman huolissani bändini tulevaisuudesta... Enkä pelkästään siksi että pelkään kokemattomien tulokkaiden sotkevan kaiken, vaan koska alan olemaan jo vanha. Eihän bändi tule pärjäämään sitten kun sen keulakuva kuolee!"Ruun mielipide päivästä:
"Quz on aikamoinen pölvästi kuvitellessaan että haikailisin hänen peräänsä kun minua ei voisi vähempää kiinnostaa, olen sinkku ihan vapaasta tahdostani! Tietysti saisin helposti poikaystävän jos haluaisin, mutta en edelleenkään halua, onko selvä?!"Tulpen mielipide päivästä:
"Mahtavaa kun Zazu liittyi iloiseen joukkoomme, minulla on hyvät vibat tästä uudesta tulokkaasta! Meitä yhdistää kiinnostus musiikkiin ja hän on ikänsä puolesta sopivaa seuraa pojalleni Ystikselle. Ei tarvitse enää murehtia että Ystis olisi yksinäinen kun hankkiuduin eroon hänen muista sisaruksistaan."Untuvan mielipide päivästä:
"Oivoi, teinköhän nyt ollenkaan hyvää vaikutusta Zazuun kun meillä oli heti pieniä kommunikointivaikeuksia takiani... Päivä ei ollut muutenkaan oikein mieleeni, sillä ostoskeskuksessa on kamala häly enkä edes tykkää uimisesta. Olisi pitänyt jäädä kotiin..."Vesan mielipide päivästä:
"Harmi etten löytänyt tiedetriolle jännää lokaatiota salaiseksi päämajaksi, meidän täytynee tyytyä johonkin tavanomaisempaan ratkaisuun... Caran kätköpaikan löytäminen oli kuitenkin siistiä, karkasikohan hän sinne kyllästyttyään adoptioon..?"Wiipelin mielipide päivästä:
"Mikähän minuun meni siellä suihkutiloissa kun rupesin miettimään äidiksi ryhtymistä, eihän se ole ollenkaan ajankohtaista. Haha, hassua ylipäätään pohdiskella tällaisia asioita, kun ei moisia puheenaiheita voisi tuoda esille sekoilukavereideni tai sisarusteni kanssa. Keppostelulle on aikansa ja paikkansa, mutta joskus haluaisin keskustella jonkun kanssa syvällisesti..."Xiwawan mielipide päivästä:
"Mahtia että simssiliini aloitti viimeinkin minun elämäntavoitteeni toteuttamisen. Zazu on varmasti hauska kämppis! Oli myös jännä kohdata Ruby ensimmäistä kertaa päiväsaikaan, me kun olemme tähän asti viettäneet aikaa vain ullakolla keskellä yötä..."Ystiksen mielipide päivästä: "
Zazu on ehkä hivenen takertuvainen pinkki-intoilunsa kanssa, mutta ehkä hänen käytöksensä muuttuu iän myötä hieman hillitymmäksi kun hän tottuu uuteen asuinpaikkaansa ja kämppiksiinsä. En malta odottaa pankkiin pääsemistä, onneksi simssiliini haluaa aina miellyttää minua hehe!"
Zaran mielipide päivästä: "
Olen niin onnellinen uudesta perheestäni vaikka täytyy myöntää että simssiliini vaikutti aluksi ihan sekopäältä. Kaikki ottivat minut kuitenkin hyvin vastaan ja tykkään varsinkin Ystiksestä kun hän on niiiiiin ihanan pinkki. <3 Oli myös hauskaa kun kävimme uimahallissa!"
---
Tarpeet
+ Nälkä (jäätelö)
+ Leikkiminen (vesileikit uimahallissa)
+ Liikkuminen (kaupungilla kävely, uiminen)
+ Hygienia/Uni (suihku/bussiunet, kohota jompaa kumpaa sen mukaan miten kissoilla on tarpeita täynnä)
Uimahalli-ostokset:
Liput, -45 penniä
Siivekäs vadelmajäätelöannos, -5 penniä
Mansikkajäätelö, -2 penniä
Minttujäätelö, -2 penniä
Toffeejäätelö, -2 penniä
Suklaajäätelö, -2 penniä
Vaniljapehmis, -2 penniä
Banaaniappelsiini jäätelö, -2 penniä
Mehujää 1, -3 penniä
Mehujää 3, -3 penniä
Yht. 68 penniä
Saat 87 - 68 = 19 penniä!